|
Klemetinpolku 2. Kuortaneenjärven uimarantaa keskustan Kirkkorannassa sanotaan Etelä-Pohjanmaan Rivieraksi, ja aivan aiheesta. Uimaranta lunastaa lupauksen ykkösluokan hiekkarannasta, ja sinne tullaankin maakunnasta läheltä ja kaukaa viettämään biitsipäivää. Lapsiystävällinen ranta on matala, eikä tällä Rivieralla koskaan tarvitse loikoilla toisen jalat suussa – hiekkaisaa tilaa riittää.
Kirkkorannassa on pukukopit suihkuineen, kahvio ja rantapelivälineitä lainattavaksi kahvila Kesäpesän aukioloaikoina. |
|
Kirkkotie 13. Talomuseon idyllisessä pihapiirissä on rakennuksia kaikkiaan 14 ja museoesineistön kokonaismäärä on 2800. Museoalueelta löytyvät myös Kirkkomuseo sekä Kuortaneen Sotaveteraanien talkootyöllä rakentama Korsumuseo.
Klemettimuseo sijaitsee Talomuseon välittömässä läheisyydessä entisessä Armi ja Heikki Klemetin kesäkodissa. Museossa on runsaasti muistoja Armi ja Heikki Klemetin työstä sekä suomalaisen kuorolaulun menneiltä vuosikymmeniltä. MUSEOT AVOINNA 26.6.– 4.8.2024 Pääsymaksu vapaaehtoinen Kesäopas paikalla ke – su kello 12 – 18 Muina aikoina p. 040 512 7652 / Aino-Maija Niemelä Tervetuloa! www.kuurtanes-seura.fi ➡️ Facebookissa Kuurtanes Seura ➡️ |
|
|
|
|
Kuortane on kuulu sen upeista, kotiseutuhistoriaa henkivistä punamullalla maalatuista kaksikerroksisista talonpoikaisrakennuksista. Näitä pitäjän ilmettä komistavia taloja kutsutaan kaksifooninkisiksi. Ne ovat peruja 1700–1800-luvuilta, ja niitä on säilynyt Kuortaneella upeina kokonaisuuksina asuinrakennuksista vilja-aittoihin. Rakennuksissa on valkoiset nurkkalaudat ja ikkunanpielet ja usein keltamultaiset ovet ja ullakkopäädyt. Talot ovat kuin postikortista. Näitä pohjalaisrakennuksia on säilynyt peräti 140. Suuri osa talonpoikaisarkkitehtuurista sijaitsee Kuortaneenjärven Länsirannalla ja Ruonalla.
|
|
|
|
|
Aholankangas. Tervanpolttoperinne on talonpoikaisarkkitehtuurin ja kauniiden järvien ohella kuortanelaisuuden ydintä. Ei ole toista ilman toista – juuri tervanpoltosta saatu varallisuus mahdollisti talonpoikien hulppeat, isoot taloot. 1700-luvun loppupuolella tervanpoltto oli kuortanelaisten talollisten pääelinkeino. Tervabisnestä voi kiittää siitä, että kuortanelaiset saivat aikanaan liikanimen ”nokiotta”. Naamat noessa oli heistä niin moni.
Vanhoja tervanpolttopaikkoja on pitkin pitäjää satoja. Mainio käyntikohde on ”se” tervahauta eli Lions Club Kuortaneen ylläpitämä hauta keskustan kupeessa. Hauta valmistellaan ja se sytytetään kolmen vuoden välein järjestettävän Terwaviikko-tapahtuman aikaan. Hauta palaa useita päiviä, ja sitä vahditaan yötä päivää. Sanotaan, että paras visiittiaika tervahaudalla on öisin. Silloin siellä on ikiaikainen tunnelma puun palaessa napsuen ja viskoessa kipinöitä yötaivaalle. |
|
Kirkkotie 23. Ollakseen lukutaidoton, talonpoikainen kirkkorakentamisen mestari Antti Hakola tuli rakentaneeksi ainutlaatuisen kauniin Kuortaneen puukirkon vuonna 1777. Kirkon korkea sisäholvi tyydyttää tarkimmankin musiikkikorvan tarpeet, niin mainio on tuon rakennuksen akustiikka. Erilaiset konsertit soivat kirkon sisällä erityisen kauniisti. Kirkko on kaksikymmentäneljäkulmainen ja väritykseltään samanlainen kuin tienoon kaksfooninkiset: puna- ja keltamultaa. Kirkon vinoneliöinen paanukatto on hoidettu tietenkin kuortanelaisella tervalla. Hautausmaa sankarihautoineen ympäröi kirkon aluetta.
Kirkon vieressä sijaitsee Olof Häggbladin vuonna 1837 rakentama tapuli, jota pidetään yhtenä Suomen kauneimmista tapuleista. |
|
www.soileyli-mayry.comHynniläntie 18. Mäyryn kylällä, Kantatie 66:n varrella, on Soile Yli-Mäyryn Taidehalli, joka pakahduttanut taiteennälkäisiä jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Värikkäitä maalauksia ja lasiveistoksia tekevä Yli-Mäyry on lähtöisin Kuortaneelta.
Tämä kansainvälisestikin tunnustusta saanut ja maailmaa teostensa kanssa vuosi vuoden jälkeen kiertävä taitelija saapuu joka kesä sekä maalaamaan että pitämään kesänäyttelyä kotipitäjäänsä. https://www.soileyli-mayry.com/ ➡️ |
|
Alvar Aallontie 25. Arkkitehti Alvar Aallosta saa maailma kiittää Kuortanetta. Aalto on syntynyt Kuortaneella vuonna 1898. Alvarin isä oli maanmittari ja äiti postineiti. Perhe muutti Jyväskylään tulevan arkkitehtilegendan ollessa 5-vuotias.
Alvar Aallon syntymäkoti sijaitsee reilun kilometrin tuntumassa keskustasta. Rakennuksen edessä on kunnan pystyttämä reliefi Aallon työtä kunnioittamassa. |
|
Keskustie 52. Iivari Honkola (1898 – 1970) oli kuortanelaislähtöinen taiteilija, joka tunnetaan erityisesti pohjalaiskylien arkea ja juhlaa. Usein Honkolan taiteessa oli huumoria, vaikka tunnelma onkin tummasävyistä. Talonpoikaissukuun syntynyt Iivari Honkola melkein ryhtyi maatalouden pariin itsekin, mutta kotoväki kai tunnisti pojan lahjat, ja niin hän pääsi taideopintojen pariin Helsinkiin, Tukholmaan ja Leningradiin. Honkolan teoksia on sijoitettuna muun muassa Pohjanmaan museoon, mutta osa taiteesta on pysyvästi näytteillä Kuortaneen kunnantalolla.
Kunnantalon aukioloajat: https://kuortane.fi/yhteystiedot-kuortaneen-kunta/ |
|
Nurminiementie. Suomen sodan 1808-1809 vaiheista ja Kuortaneen merkityksestä sille kerrotaan Ruonan kylällä sijaitsevassa, entiseen kansakouluun rakennetussa opastuskeskuksessa. Ruonalla käydyn taistelun ajatellaan olleen sodan loppumisen kannalta aivan ratkaiseva. Kuortaneen taisteluiden jälkeen Ruotsi alkoi perääntyä, ja Venäjä lopulta voitti sodan. Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Opastuskeskuksessa on runsaasti materiaalia sodan vaiheista ja siitä, millaista arki Kuortaneella tuolloin oli. Näytteillä on myös mielikuvia tunteikkaasti ruokkiva Ruonan taistelun pienoismalli ja taisteluiden muistomerkki. Suomen sodan opastuskeskus on avoinna tilauksesta. Kesäisin myös kioski palvelee.
Pelkkiin pienoismalleihin ja valokuviin ei sotahistoriasta kiinnostuneen kokemukset Kuortaneella jää. Ruonalla on jäljellä useita sodassa osin tuhottuja rakennuksia ja rakennelmia. Esimerkiksi Ruonan, alkujaan 600 m pituinen puusilta pantiin sodan aikana palamaan. Silta kunnostettiin 1800-luvun loppupuolella maa- ja kivisillaksi, ja kannattelee nyt sillä askeltajia itsenäisessä Suomessa. Ruonan alue on itse asiassa pysynyt melko lailla samannäköisenä jo vuosisatojen ajan. Miljöön henki on jollain tapaa merkityksellinen ja ikiaikainen. Ruonan historiallisia tapahtumapaikkoja pitää yllä ja elävänä kyläyhdistys Ruonan rinki. |
|
Piilomäki. Sotien historia näkyy Kuortaneella monin tavoin. Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa kuortanelaisilla oli vaikeaa, kun venäläiset miehittivät koko maata. Raakalaismaista aikaa ei turhaan kutsuta isovihan aikakaudeksi. Kuortanelaisia koetti paeta vihulaista piiloon metsiin.
Mäyryn kyläläiset ovat rakentaneet noita hurjia aikoja muistaakseen piilopirtin, entisaikaiselle pakopaikalle. |
|
Useiden lintulajien pesimäalueena tunnettu Nisosjärvi sijaitsee Kantatie 66:n varrella Ruonalla. Matala ja rehevä, lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva lintujärvi on keskellä avaraa peltomaisemaa ja sellaisena avautuu kiikarin etsimeen kaikista ilmansuunnista.
|
|
Kuortaneenjärvi tarjoaa luontoelämyksiä lintujen ystäville. Eteläosan Pennalanlahti on merkittävä luontohelmikohde ja lintualue. Keväisin maakunnan ensimmäiset muuttolinnut saapuvat juuri tälle matalalle lahdelle. Joutsenia, silkkiuikkuja, uiveloita… erityisesti vesilintulajien kirjo on mahtava. Lintuja voi nähdä lahdella kerralla tuhansia. Näky on henkeäsalpaava, vaikkei tunnistaisi ensimmäistäkään siivekästä. Kevään puhkeamisen voi nähdä ja kuulla miljoonissa siiveniskuissa. Myös Pennalanlahden läheisillä tulvapelloilla on paljon lintuja, myös kaulushaikara ja muita harvinaisempia lajeja on alueella tavattu.
|
Kuortaneen kalastusluvat:
https://kalastuslupia.fi/kalastusluvat/kuortane |
Vanhatie 139. Miksi lähteä viidakkoon vesiputouksille, kun meillä on Sarvikkaankosket? Tämä Lapuanjoen koskipaikka on nähtävä, niin erilainen ja voimallinen luontokohde se on. Keväällä koski pauhaa voimallisesti, myöhemmin kesällä maltillisemmin, mutta upea keidas se on aina. Sarvikkaankosket koostuvat viidestä koskesta, ja niiden vesireitillä on mittaa 3.6 kilometriä.
Sarvikkaankosket on kalastajien ja luontokuvaajien mieleen, eikä matkaa Kuortaneen keskustasta ole kuin 15 kilometriä. Koskille myönnetään kalastuslupia. Paikalla sijaitsee laavu tulistelupaikkoineen, kota, sauna ja uimapaikka. Alueen sillat ja saaret ovat hyviä paikkoja alueen valokuvaamiseen. Sarvikkaankosken sillalta voi päästä bongaamaan myös lepakoita. |
|
Louhostie 339. Sukellusharrastajat ja uimarit rakastavat tätä vanhaa avolouhosaluetta. Louhos on jo vuosikymmenten ajan ollut täyttynyt vedellä ja saanut uuden elämän uimalana ja vedenalaisluolastona. Louhoksella käydään sukeltamassa ympäri Suomea ja myös maailmalta, ja siellä järjestetään myös erilaisia sukelluskursseja. Kaatiala tarjoaa sukellusmahdollisuuksia niin aloittelijoille kuin kokeneille. Louhoksen syvempi allas on 40 metrin syvyinen. Luolasukellukseen vallan erinomaisia ovat pienet luolat, jotka on aikanaan louhittu kaivosajoneuvojen kääntöpaikoiksi. Mikä sukellus historiaan, kirjaimellisesti.
Louhoksen pohjassa on sukelluskello, vanha autonraato ja pienlentokone. Ne on sinne tarkoituksella laskettu, sukeltajien iloksi. Keskustasta on Kaatialan vesiparatiisin matkaa 18 km. |
|
Ruonantie 572. Jos nykyisin sitä saattaa tulla teilatuksi sosiaalisessa mediassa, olivat pahantekijän rangaistukset entisaikaan kouriintuntuvampia. Piiskoomännyn juurella annettiin 1600–1800 -luvuilla raipparangaistuksia kaiken kansan nähden. Fyysisen kurituksen lisäksi piiskattavan ylle lankesi siis myös sosiaalinen häpeä. Ruumiilliset häpeärangaistukset olivat aikanaan tapahtumien vetonauloja. Raipparangaistuksen pani toimeen pyöveli. Rangaistusmuoto lopetettiin 1800-luvun lopulla.
Tämän Piiskoomännyn juurelta miehet lähtivät vapaussotaan vuonna 1918. Kannattaa mennä piiskoomännyn luo, ottaa hetkeksi oikein antautunut asento ja kuvitella, miten iskut sivaltavat. |
|
Kuortaneella on valtavasti ulkoilureittejä. On lyhyttä, pitkää, helppoa ja vaativaa, metsäistä ja järvimaisemaa, on tasaista pururataa, kallioista nousu ja polkua, myös maastopyöräilyyn sopivaa. Esimerkiksi Aholankankaan polkuverkosto tyydyttää varmasti kriittisimmänkin patikoijan.
Kuortaneen metsissä on peräti 23 taukopaikkaa vaeltajien evästaukoja ja lepohetkiä varten. Urheiluopiston läheisyydessä sijaitseva kota on tukikohtana geokätköharrastajille. Kuortaneen ulkolukartat löytyvät täältä https://kuortane.fi/vapaa-aika/liikunta/ulkoilukartta/ Pitäjän geokätköt ovat sivustolla https://www.geocache.fi/caches/jakauma.php?kuntalista=Kuortane |
Löytöretket-blogiLähialueen erilaiset retkikohteet, näkötornit, elämysreitit, uimarannat, oudot paikat ja historialliset kohteet löydät kätevästi loytoretketblog.com sivustolta.
|
Kuortaneen laavut ja kodat
|